Jumitus

Nyt jumittaa. Ensinnäkin tuo paino. Kaksi ensimmäistä viikkoa vei mennessään melkein kaksi kiloa. Mutta sehän oli arvattavissa, että kahden viikon jälkeen vauhti hiljenee, etenkin kun pudotellaan painoa normipainon sisällä. Viime viikon saldo vain -300g. Mutta pudotus se on sekin, pääasia ettei nouse. Ruokavalio on nyt hyvin hanskassa, päivittäiset kalorit pysyy sallituissa rajoissa tai jäävät jopa alle suosituksen (käytän siis kalorilaskuria). Lomaan on aikaa tasan viisi viikkoa ja pudotettavaa vähintään 1,3kg. Eiköhän se lähde kun on nyt motivaatio kohdallaan. :)

Toinen jumitus: hartiat ja niska! Juuri eilen uni-postauksessa mainostin kuinka niska-hartiajumitukset ovat vähentyneet kunnollisen tyynyn ansiosta. No, tämä jumitus ei johdukaan tyynystä vaan eilisillan jumpasta. FastFitFabulous-tunti sai mut ihan jumiin, hartioihin sattuu pelkkä kosketus. Auts! Selvästi tuli siis tehtyä jotain sellaisia liikkeitä, mitä en ole aikoihin tehnyt. Ja heti siitä rankaistaan. Pitänee venytellä kunnolla, että tilanne laukeaisi nopeasti. Jumitus nimittäin usein saa aikaan lisää jumituksia, kun alkaa varoa kipeää paikkaa.

Tämän päivä aloitin keskipitkällä juoksulenkillä. Matkaa kertyi 7,7km ja aikaa siihen meni 50min. Kaloreita kului 510! Keskivauhdiksi Sports Tracker laski 9,3km/h. Aika kova vauhti minulle. Oli aika jännä huomata, että vasta neljän kilometrin kohdalla juoksu alkoi luistaa ja tuntua hyvältä. Tarkoitus oli aluksi, että juoksen vaan vakiolenkkini, jonka pituus on 5,6km, mutta koska vasta 1,5 kilsaa ennen kotia juoksu alkoi luistaa, päätin pidentää lenkkiä parilla kilsalla. Hyvä minä! Lenkin jälkeinen olotila on kyllä ihan MAHTAVA!
Lenkin päätteeksi nautin kevyen salaatin ja jälkkäriksi mansikoita ja hunajaa. Ihanaa kun tuoreet marjat tekevät tuloaan, saa syödä terveellisiä ja vähäkalorisia herkkuja huoletta! :)

Aurinkoa tiistai-iltaan!

Hyvä uni

Tämä ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä eikä ole uusin oivalluskaan, mutta... 

Hyvään oloon, terveyteen, jaksamiseen ja ihan kaikkeen tarvitaan rutkasti lepoa ja hyvää unta. Minä rakastan nukkumista ja tarvitsen paljon unta. Lähes yhtä paljon kuin ruokaa. ;) 

Vapaapäivinä vedän usein 10-12 tunnin unet. Yötyöstä kerään sen verran univelkaa, että vapaapäivinä pitkät unet onnistuvat vaivatta. Yövuorojen välissä unet jäävät 6-8 tuntiin, se on minulle liian vähän, mutta pärjään kunhan tiedän, että vapaapäivinä on mahdollisuus ottaa velat takaisin.

Kesää kohti unentarve vähenee, usein riittää 8-9 tunnin unet. Jos unet jäävät alle kahdeksaan tuntiin niin huomaan sen kyllä olossani. Olen väsynyt, laiska, vetelä...

(kuva netistä)

Viime yönä nukuin kellon ympäri vaivatta. Klo 22 menin nukkumaan. Klo 8 meinasin jo nousta, mutta uni voitti vielä ja kiskoin itseni ylös vasta klo 10. Olisin tosin voinut jatkaa unta vieläkin... taisin olla aika väsynyt viikonlopun kiireisistä työvuoroista.

Hyvän unen kannalta minulle on tärkeää, että nautin kevyen iltapalan noin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Nälkäisenä on kamala mennä nukkumaan. Huoneen täytyy olla myös hämärä/pimeä. Kesällä tämä tuottaa vähän päänvaivaa, sillä pimennysverhokaan ei auta riittävästi. Tyynyn pitää olla LAADUKAS. Minulla on ollut kohta vuoden verran käytössä Tempur-tyyny, joka on aivan LOISTAVA keksintö. Niska-hartiavaivat ovat helpottaneet huomattavasti ja tyynyä ei tarvitse enää mytätä ja pöyhiä, jotta saisi hyvän asennon ja tuen niskalle. SUOSITTELEN lämpimästi kunnon tyynyn hankkimista! Lisäksi tietenkin pitää olla puhtaat ja raikkaat liinavaatteet ja tuuletettu makuuhuone. Rento ja huoleton fiilis sekä ajatuksista tyhjennetty pää nukkumaanmennessä on tietysti plussaa, tosin aina se ei ole täysin mahdollista.

Nyt jumpasta rentoutuneena ja lämpimästä suihkusta raukeana keittelen iltateet ja käyn sohvalle odottelemaan nukkumattia. Uskaltaisinkohan toivoa 12 tunnin unia tänäkin yönä?

HYVÄÄ YÖTÄ, KAUNIITA UNIA!

Totuus on siellä jossain...

Mitä tänään syötäisiin? Vastaus löytyy jääkaapista. 

Nyt saatte kurkistaa minun jääkaappiin. Aika harvoin (siis ei koskaan ) siihen pääsee kukaan tutustumaan näin julkisesti. Sehän on vähän niinkuin paljastaisi osan sisimmästään... Totuus siitä, mitä suuhuni pistän. Totuus siitä, millä jaksan päivästä toiseen. Totuus siitä millä laihdun tai lihon.

Näissä kuvissa jääkaappi on tyypillisimmillään. Mun perus arkiruokaa. Samat tuotteet löytyvät sieltä lähes poikkeuksetta AINA. Ylähyllyllä rahkaa, viiliä, jogurttia ja raejuustoa. Seuraavalla kinkku/kalkkuna/broilerileikettä, kanamunia, fetaa, jokunen kevyt ruokakermakin. Seuraavaksi jotain säilykkeitä, kuten ananasta, aurinkokuivatuja tomaatteja, hillosipuleita, maustekurkkuja. Alimmainen hylly on yleensä varattu hedelmille (juu, tykkään kylmistä hedelmistä), joskus sinne eksyy myös jotain vihanneksia. Omppuja löytyy aina, greippiä tosi usein. Muita hedelmiä vähän kaudesta riippuen. Vihanneslaatikossa on tietenkin vihanneksia ja juureksia: porkkanoita, jäävuorisalaattia ja kurkkua aina, tomaatteja, kirsikkatomaatteja ja paprikaa löytyy myös tosi usein. Ovessa maustamatonta jogurttia ja mehukeittoa, usein myös vichyä. Pakastelokerossa majailee marjat, sekavihannes- ja keittojuurespussit, vihreät pavut ja herne-maissi-paprikat. Näillä mennään päivästä ja viikosta toiseen. Ostoskori näyttää aina lähes samanlaiselta. Näiden perusruoka-aineiden lisäksi ostoskorin kautta jääkaappiin pääsee vaihtelevasti mm. broileria, paistijauhelihaa ja katkarapuja. Kukkakaalia, parsakaalia, punajuuria.

Näistä raaka-aineista valmistuu ihan tavallista perusruokaa: keittoja, salaatteja, wokkeja ja patoja. Rahkan sekaan marjoja, jogurtti saa höysteeksi marjoja tai mysliä. Hedelmät syödään selaisenaan tai raejuuston ja hunajan kanssa (kannattaa kokeilla!). 

Tämä perinteinen jauhelihasoppa syntyi eilen. Paistijauhelihaa ja keittojuureksia. Perunaa ei tarvita. Maistuvaa, helppoa ja kevyttä (26kcal/100g) arkiruokaa.

Kyllä minä välillä herkuttelenkin ja teen vähän jotain erikoisempaa ruokaa. Mutta koska kokkailen vain itselleni, ruoka on useimmiten hyvin simppeliä ja sitä tehdään sitten ainakin kahden päivän tarpeiksi, usein kolmenkin. Pääasiassa se herkuttelu jääkin sitten toisten laittamien ruokien varaan eli herkuttelen ravintoloissa  suunnilleen kerran viikossa, välillä useamminkin. Kun perusruokavalio on kunnossa, niin sitten saa ansaitusti herkutellakin.

Mitä sinun jäkaapista löytyy AINA? Mistä perusruokavaliosi koostuu?

*AnuElina

Ps. Poikkeuksellisesti jääkaapissa on tällä hetkellä kaksi Nutrilet-pirtelöä, alesta nappasin mukaan. Koskaan en ole ko.pirtelöitä maistanut, täytyy siis joku päivä testata onko noista mihinkään ja pitävätkö nälkää niinkuin oikea ruoka. Kikkailusta en ylipäätään välitä, joten vannon oikean ruuan nimeen joka tapauksessa!

Suu supussa?

Vappu tuli, oli ja meni! Liikkumiset jäi tiistailta ja keskiviikolta vappuhulinoiden takia. Sen sijaan tuli herkuteltua... mutta oikeastaan ihan hyvällä omallatunnolla. Silloin tällöin se on sallittua. Vappuaattona italialaisessa ravintolassa pizzaa ja jälkkäriksi Tiramisua (oi, miten ihanaa!), kyytipojaksi muutama lasi kuohuvaa. Vappupäivänä oli suupielet munkin sokerissa ja eihän skumpallekaan voinut sanoa EI. 

Mutta mitenkäs suu sitten pannaan, kun herkutteluputki jää päälle? No, suppuunhan se pitäisi panna, mutta valitettavasti sinne livahti tänään palanen suussasulavanihananmakoisaa Fazerin juustokakkua, kun olin kaverin kanssa kaupungilla shopailemassa. Hupsis. 

No, kävinhän mä sentään aamulla juoksemassa 35 minuuttia ennätysvauhtiin (9,3km/h) ja sain ylimääräisiä sydämentykytyksiä (max. 183!) ikävästä näystä lenkkipolun varrella. Piti päästä äkkiä pakoon, joten vauhti vähän kiihtyi. Hupsis.

Joten mihin lopputulokseen tästä siis pääsin? Kiva päivä kaupungilla, pikakiitolenkki ja sydän äärirajoilla: kakkupala ON ansaittu! 

Loppuviikko kiristelläänkin sitten vyötä, kurinpalautuksen aika (taasko?)! Mut se on nyt MORO!

*AnuElina

Julkisuus tekee hyvää

Tuntuu, että ihmisillä on nykyisin kamala hinku julkisuuteen keinolla millä hyvänsä. TV tarjoaa tavan pulliaisille mahdollisuuden päästä julkisuuteen. On kokkausohjelmia, kodinetsintäohjelmia, laihdutusohjelmia... monta tapaa tulla "turhaksi julkkikseksi". Minusta ei ikinä tule julkkista. Ei edes turhaa julkkista. Ei vaan ole sitä hinkua kuten monella muulla. En myöskään fanita blogeja, joissa ihmiset esittelevät itseään päivittäin. Onhan sekin tietyllä tapaa julkisuudenhakua. Itse pyrin välttämään omakuvien julkaisua, jonkinlaisen anonymiteetin (onko tuo oikea sana?) haluan säilyttää. Mutta nyt kun tässä blogissa on kyse minusta, kropan huollosta ja kehittämisestä, niin pakkohan mun on laittaa jotain omakuviakin. Kaikkia kuvia kun en viitsi imuroida netistä... vaikka onhan siellä paljon kauniimpia treenattuja vartaloita. Mutta nyt lyödään kaikki peliin, myös omakuvat. Hillitysti.

Ja mitä tuohon otsikkoon tulee, minun kohdalla julkisuudesta on hyötyä AINOASTAAN siksi, että tämä kilojen karistamisurakka sai heti uutta puhtia, kun tein siitä täällä blogissa julkista. Taas on nimittäin hyviä uutisia, paino pudonnut viime viikolla -900g. Eli kahdessa viikossa jo -1,9kg! Tyytyväinen täytyy olla! Enkä todellakaan ole ollut kitukuurilla, vaan ihan normaalisti olen syönyt aina kun on nälkä, jopa herkuttelupäiviä on viikkoihin mahtunut. Nyt vaan on motivaatio kohdallaan...ja se julkisuuden paine!  Nämä jumppaanlähtökuvat siis litistyneen vatsan ja keventyneen olon kunniaksi. :)

Kiva Love2Dance-tunti on nyt takana, kohta suuntaan töihin. Sitten onkin vappuvapaat edessä... taitaa mennä herkuttelun puolelle seuraavat kaksi päivää, mutta se sallittakoon. Hillitysti tietenkin.

PIRTEÄÄ VAPPUA!

Kutistumista

Viikko on vierähtänyt siitä, kun julkisesti täällä kerroin, että nyt ne kilot lähtee. Ilokseni sain tulla nyt kertomaan koko maailmalle, että viikossa kevennyin YHDEN KOKONAISEN KILON. Viikonlopun alla oli vähän turhankin paljon haastetta ja pelkäsin, että joudun kertomaan tänään vähän nolompia uutisia. Tuli nimittäin torstai-iltana syötyä ähkyt rvintolassa ja vielä vähän alkoa päälle. Siitähän ei mun kroppa tykkää yhtään ja useampi päivä menee näitä herkuttelun vaurioita korjaillessa. Mutta sinnikkyys viikonloppuna palkittiin. Yes! Tuosta sivupalkista voit halutessasi seurailla kuinka paino putoaa. Nyt olen siis lukemissa 66,5kg ja tavoitteena on 63-64 kg kesäloman alkuun mennessä (10.6.). Toivottavasti ensi viikolla saan kertoa yhtä mukavia uutisia!

Heräilin tuosa tunti sitten yökköunilta. Huonosti nukutut viisi tuntia eivät sitten mitenkään korvaa takana olevaa vuorokauden valvomista. Yöksi pitäisi taas töihin lähteä. Rankaksi käy kun ei nuku... Taidan lähteä hakemaan piristystä ja energiaa lenkkipolulta ja auringonpaisteesta. :)

*AnuElina

Juoksuennätys ja sekametelisalaatti

Olipa ihana herätä keväiseen auringonpaisteeseen! Reippaasti aamurahkat marjojen kera nassuun, lenkkarit jalkaan ja ULOS! Täydellisen lenkkeilysään kunniaksi päätin tehdä vähän pidemmän lenkin kuin yleensä. Ja siitähän tuli elämäni pisin niin ajassa kuin kilometreissä. Ja nyt puhun siis JUOKSUlenkistä. Lenkille tuli pituutta 9 km ja aikaa meni 1h 5min. Välillä piti ottaa pari kävelyaskelta, kun loppumatkasta polven sisäsyrjä alkoi vihloa. Toivottavasti polvi ei pahemmin suuttunut. Lenkki tuntui suht mukavalta, ei liian raskaalta, mutta ei se ihan kevyttäkään ollut. Torstain salitreeni tuntuu vielä takareisissä aika paljon, olo oli vähän kuin ois ollu puujalat. Mutta huisin tyytyväinen olen päivän suoritukseen! Näyttää siltä että kymppi menisi seuraavalla kerralla. Ja tämä on hyvä alku ajatellen kuukauden päästä juostavaa Naisten10:ä. Noviisin ensimmäinen juoksukisa, hih!

Lenkin jälkeen yllättäen oli kova nälkä. Jääkaapin sisältö alkaa olla aika köyhä, kun kauppaan en ole ehtinyt. Löytyi sieltä vielä onneksi sekametelisalaatin ainekset: Perus salaattipohja (jäävuorisalaatti+kurkku+miniluumutomaatti+punasipuli), kananmuna, tonnikalaa ja papusekoitusta. Kastikkeeksi vain pieni liraus balsamicoa. Kaloreita tässä annoksessa on 285, proteiinia 38%, hiilareita 22% ja rasvaa 40%. Lenkin jälkee pitäisi kyllä vetää vähän enemmän hiilareita, joten taidan vielä tankata vähän ennen töihin lähtöä.  Herkullista oli ja masu nyt täynnä!

Kovasti tekisi mieli ulkoilla tänään enemmänkin, mutta valitettavasti iltavuoro töissä kutsuu. Toivottavasti huomenna olisi yhtä ihana ilma!

Reipasta lauantaita!

*AnuElina