maanantai 13. toukokuuta 2013

Ulkoilua

 Senhän jo kaikki tietää, että olen ihan hurahtanut juoksemiseen. Kävely tuntuu nykyisin useimmiten ihan liian tylsältä ja hitaalta. Ja tehottomaltakin, vaikka eihän se sitä ole. No, eilen tein pitkästä aikaa poikkeuksen ja lähdin (kuukauden tauon jälkeen) pitkälle kävelylle, ulkoiluksi sitä itse enemmän kutsuisin. Rauhallista kävelyä läpi puistojen ja rantojen, kohti Seurasaarta, yhtä suosikki lenkkeilypaikkani. Kamera oli tietenkin mukana ja monta kertaa tulikin pysähdeltyä kuvaamaan keväisen luonnon ihmeitä. Luonnon herääminen on joka vuosi niin ihmeellistä! Nautiskelin maisemista, auringonpaisteesta, rauhasta, pienestä tuulenvireestä, matkan varrelle sattuneista eläimistä (oravakin kiipesi polvelle!). Matkaa taitoin lähes kaksi tuntia ja kilometrejä tuli noin yhdeksän. Kävelyvauhti oli n. 6km/h, mutta pysähtely muutaman sadan metrin välein kameran kanssa vei aikaa. Mutta eihän minulla ollutkaan kiire, olin fiilistelemässä!






Eilinen oli hyvä sporttailupäivä, liikuttua tuli yhteensä kolme tuntia. Ei ollenkaan hassumpi sunnuntai!
Tämän päivän liikunnatkin on jo hoidettu 8 km:n juoksulenkillä. Hiukan tahmeaa oli tänään, reiden yläosa ja nivuset huusivat hoosianna. Venyttelyä siis luvassa myöhemmin...

Sitten "painavaa" asiaa. Käyn puntarilla päivittäin, ei ehkä kannattaisi. Paino on jumittanut taas monta päivää samoissa lukemissa. Siksipä en saanut tällekään viikolle kovin huimaa pudotusta, vain -400g oli viikon saldo. No, alaspäin mennään ja hidas vauhti se kai takaa pysyvämmän painonpudotuksen. Pakko uskoa.

Reippahasti käypi askeleet tälläkin viikolla joten moido!


lauantai 11. toukokuuta 2013

Eka kymppi

Täydellinen kevätsää sai tämän naisen tänään ihan villiksi. Juoksin elämäni ensimmäisen kympin! Siis 10 kilometriä! 10 000 metriä! Ja vielä 100 metriä kaupan päälle. :) Juoksu kulki tosi hyvin, viimeinen kilometri tosin otti jo vähän reisiin ja nilkkoihin. Harjoittelun puutetta, sanon minä! Keskinopeudeksi tuli 9,2km/h eli aikaa minulla meni kymppiin 1h 5min. Ihan hyvä saavutus ensikertalaiselle. Tästä voi sitten alkaa vaan parantelemaan tulosta. Olo on aivan mahtava, tosi kevyt ja onnellinen! 

Kirjaan kaikki juoksuni (ja muutkin urheilusuoritukset) "sporttikirjaan". Siitä on hyvä seurata miten juoksumatkat ja nopeudet vaihtelevat ja kehittyvät. Aika kivoja lukemia myös nuo kulutetut kalorit, motivoi aika mukavasti. :)
Tuossa kirjan päällä on muistutuksena Naisten Kympin reittikartta... voi olla, että käyn vetäisemässä tuon lenkin vielä ennen h-hetkeä, joka on siis kahden viikon kuluttua 26.5.




Lenkin päätteeksi oli aivan mahdoton nälkä. Ullan Pakarin Ruiskakon päälle laitoin kevyttä tuorejuustoa, saunapalvikinkkua ja reilusti vihanneksia. Vähäkalorista mehukeittoa iso lasilinen "huuhteluaineeksi". Iltapalan syön vielä vähän myöhemmin, proteiinia pitäisi vielä saada tänään, että saan ruokavalioni tältä päivältä balanssiin. 

Huomenna taas luvassa sporttailua: aamupäivällä zumbaan ja iltapäivällä ulkoilua/juoksulenkki. Kauheen reipasta! :)

Sporttailuiloa sinullekin!

*AnuElina

perjantai 10. toukokuuta 2013

Kiusauksia

Tänään olin tosi heikoilla. Pyörin NÄLKÄISENÄ ja väsyneenä kaupungilla. Nälkä kurni, suuta kuivasi, heikotti, himotti... Miten helppo olisikaan ollut langeta johonkin tosi epäterveelliseen. Mielessä kävi mehevät ravintolan pizzat, Mäkkärin ateriat, Subit, kebabit, kaupan pakastepizzat... Kiusausta ei yhtään helpottanut ruuan tuoksu, ruokamainokset jne. Se oli niin hilkulla. Vatsa sanoi toista ja pää toista. Pää voitti. Onneksi. Ensihätään nappasin kaupasta vain pienen vähäkalorisen mehukeittopurkin ja huitaisin sen nassuun. Sitten kotiin syömään vihanneksia ja tonnikalaa. Jälkkäriksi lupasin itselleni jotain pientä herkkua, koska olin onnistuneesti voittanut kiusauksen ja kiertänyt roskaruokakuppilat kaukaa. Jälkkärinksi tein hedelmäsalaattia (hunajameloni, viinirypäle, mansikka) vähärasvaisen (9%) vaniljavahdon kera. Kevyttä, terveellistä ja herkullista!


Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti lähteä viikonlopun viettoon veljen perheen luo, mutta lähtö peruuntui. Keskityn tänä viikonloppuna itseni hoitamiseen: PALJON unta ja lepoa, kevyttä ja terveellistä ruoka, jumppaa ja juoksulenkkejä. Ehkä myös jonkinlaien koti-Spa täytyy pistää pystyyn, jalkojen hoitoa, kynsien lakkausta, kulmien värjäystä. Viikonloppu vain minua varetn.  Ihanan itsekästä. :)

Miten sinä aiot viettää viikonlopun ja millä hemmottelet itseäsi?

AURIKOISTA VIIKONLOPPUA!



tiistai 7. toukokuuta 2013

Jumitus

Nyt jumittaa. Ensinnäkin tuo paino. Kaksi ensimmäistä viikkoa vei mennessään melkein kaksi kiloa. Mutta sehän oli arvattavissa, että kahden viikon jälkeen vauhti hiljenee, etenkin kun pudotellaan painoa normipainon sisällä. Viime viikon saldo vain -300g. Mutta pudotus se on sekin, pääasia ettei nouse. Ruokavalio on nyt hyvin hanskassa, päivittäiset kalorit pysyy sallituissa rajoissa tai jäävät jopa alle suosituksen (käytän siis kalorilaskuria). Lomaan on aikaa tasan viisi viikkoa ja pudotettavaa vähintään 1,3kg. Eiköhän se lähde kun on nyt motivaatio kohdallaan. :)

Toinen jumitus: hartiat ja niska! Juuri eilen uni-postauksessa mainostin kuinka niska-hartiajumitukset ovat vähentyneet kunnollisen tyynyn ansiosta. No, tämä jumitus ei johdukaan tyynystä vaan eilisillan jumpasta. FastFitFabulous-tunti sai mut ihan jumiin, hartioihin sattuu pelkkä kosketus. Auts! Selvästi tuli siis tehtyä jotain sellaisia liikkeitä, mitä en ole aikoihin tehnyt. Ja heti siitä rankaistaan. Pitänee venytellä kunnolla, että tilanne laukeaisi nopeasti. Jumitus nimittäin usein saa aikaan lisää jumituksia, kun alkaa varoa kipeää paikkaa.


Tämän päivä aloitin keskipitkällä juoksulenkillä. Matkaa kertyi 7,7km ja aikaa siihen meni 50min. Kaloreita kului 510! Keskivauhdiksi Sports Tracker laski 9,3km/h. Aika kova vauhti minulle. Oli aika jännä huomata, että vasta neljän kilometrin kohdalla juoksu alkoi luistaa ja tuntua hyvältä. Tarkoitus oli aluksi, että juoksen vaan vakiolenkkini, jonka pituus on 5,6km, mutta koska vasta 1,5 kilsaa ennen kotia juoksu alkoi luistaa, päätin pidentää lenkkiä parilla kilsalla. Hyvä minä! Lenkin jälkeinen olotila on kyllä ihan MAHTAVA!
Lenkin päätteeksi nautin kevyen salaatin ja jälkkäriksi mansikoita ja hunajaa. Ihanaa kun tuoreet marjat tekevät tuloaan, saa syödä terveellisiä ja vähäkalorisia herkkuja huoletta! :)

Aurinkoa tiistai-iltaan!


maanantai 6. toukokuuta 2013

Hyvä uni

Tämä ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä eikä ole uusin oivalluskaan, mutta... 
Hyvään oloon, terveyteen, jaksamiseen ja ihan kaikkeen tarvitaan rutkasti lepoa ja hyvää unta. Minä rakastan nukkumista ja tarvitsen paljon unta. Lähes yhtä paljon kuin ruokaa. ;) 
Vapaapäivinä vedän usein 10-12 tunnin unet. Yötyöstä kerään sen verran univelkaa, että vapaapäivinä pitkät unet onnistuvat vaivatta. Yövuorojen välissä unet jäävät 6-8 tuntiin, se on minulle liian vähän, mutta pärjään kunhan tiedän, että vapaapäivinä on mahdollisuus ottaa velat takaisin.
Kesää kohti unentarve vähenee, usein riittää 8-9 tunnin unet. Jos unet jäävät alle kahdeksaan tuntiin niin huomaan sen kyllä olossani. Olen väsynyt, laiska, vetelä...


(kuva netistä)

Viime yönä nukuin kellon ympäri vaivatta. Klo 22 menin nukkumaan. Klo 8 meinasin jo nousta, mutta uni voitti vielä ja kiskoin itseni ylös vasta klo 10. Olisin tosin voinut jatkaa unta vieläkin... taisin olla aika väsynyt viikonlopun kiireisistä työvuoroista.

Hyvän unen kannalta minulle on tärkeää, että nautin kevyen iltapalan noin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Nälkäisenä on kamala mennä nukkumaan. Huoneen täytyy olla myös hämärä/pimeä. Kesällä tämä tuottaa vähän päänvaivaa, sillä pimennysverhokaan ei auta riittävästi. Tyynyn pitää olla LAADUKAS. Minulla on ollut kohta vuoden verran käytössä Tempur-tyyny, joka on aivan LOISTAVA keksintö. Niska-hartiavaivat ovat helpottaneet huomattavasti ja tyynyä ei tarvitse enää mytätä ja pöyhiä, jotta saisi hyvän asennon ja tuen niskalle. SUOSITTELEN lämpimästi kunnon tyynyn hankkimista! Lisäksi tietenkin pitää olla puhtaat ja raikkaat liinavaatteet ja tuuletettu makuuhuone. Rento ja huoleton fiilis sekä ajatuksista tyhjennetty pää nukkumaanmennessä on tietysti plussaa, tosin aina se ei ole täysin mahdollista.

Nyt jumpasta rentoutuneena ja lämpimästä suihkusta raukeana keittelen iltateet ja käyn sohvalle odottelemaan nukkumattia. Uskaltaisinkohan toivoa 12 tunnin unia tänäkin yönä?

HYVÄÄ YÖTÄ, KAUNIITA UNIA!




lauantai 4. toukokuuta 2013

Totuus on siellä jossain...

Mitä tänään syötäisiin? Vastaus löytyy jääkaapista. 

Nyt saatte kurkistaa minun jääkaappiin. Aika harvoin (siis ei koskaan ) siihen pääsee kukaan tutustumaan näin julkisesti. Sehän on vähän niinkuin paljastaisi osan sisimmästään... Totuus siitä, mitä suuhuni pistän. Totuus siitä, millä jaksan päivästä toiseen. Totuus siitä millä laihdun tai lihon.
Näissä kuvissa jääkaappi on tyypillisimmillään. Mun perus arkiruokaa. Samat tuotteet löytyvät sieltä lähes poikkeuksetta AINA. Ylähyllyllä rahkaa, viiliä, jogurttia ja raejuustoa. Seuraavalla kinkku/kalkkuna/broilerileikettä, kanamunia, fetaa, jokunen kevyt ruokakermakin. Seuraavaksi jotain säilykkeitä, kuten ananasta, aurinkokuivatuja tomaatteja, hillosipuleita, maustekurkkuja. Alimmainen hylly on yleensä varattu hedelmille (juu, tykkään kylmistä hedelmistä), joskus sinne eksyy myös jotain vihanneksia. Omppuja löytyy aina, greippiä tosi usein. Muita hedelmiä vähän kaudesta riippuen. Vihanneslaatikossa on tietenkin vihanneksia ja juureksia: porkkanoita, jäävuorisalaattia ja kurkkua aina, tomaatteja, kirsikkatomaatteja ja paprikaa löytyy myös tosi usein. Ovessa maustamatonta jogurttia ja mehukeittoa, usein myös vichyä. Pakastelokerossa majailee marjat, sekavihannes- ja keittojuurespussit, vihreät pavut ja herne-maissi-paprikat. Näillä mennään päivästä ja viikosta toiseen. Ostoskori näyttää aina lähes samanlaiselta. Näiden perusruoka-aineiden lisäksi ostoskorin kautta jääkaappiin pääsee vaihtelevasti mm. broileria, paistijauhelihaa ja katkarapuja. Kukkakaalia, parsakaalia, punajuuria.



Näistä raaka-aineista valmistuu ihan tavallista perusruokaa: keittoja, salaatteja, wokkeja ja patoja. Rahkan sekaan marjoja, jogurtti saa höysteeksi marjoja tai mysliä. Hedelmät syödään selaisenaan tai raejuuston ja hunajan kanssa (kannattaa kokeilla!). 
Tämä perinteinen jauhelihasoppa syntyi eilen. Paistijauhelihaa ja keittojuureksia. Perunaa ei tarvita. Maistuvaa, helppoa ja kevyttä (26kcal/100g) arkiruokaa.


Kyllä minä välillä herkuttelenkin ja teen vähän jotain erikoisempaa ruokaa. Mutta koska kokkailen vain itselleni, ruoka on useimmiten hyvin simppeliä ja sitä tehdään sitten ainakin kahden päivän tarpeiksi, usein kolmenkin. Pääasiassa se herkuttelu jääkin sitten toisten laittamien ruokien varaan eli herkuttelen ravintoloissa  suunnilleen kerran viikossa, välillä useamminkin. Kun perusruokavalio on kunnossa, niin sitten saa ansaitusti herkutellakin.

Mitä sinun jäkaapista löytyy AINA? Mistä perusruokavaliosi koostuu?

*AnuElina

Ps. Poikkeuksellisesti jääkaapissa on tällä hetkellä kaksi Nutrilet-pirtelöä, alesta nappasin mukaan. Koskaan en ole ko.pirtelöitä maistanut, täytyy siis joku päivä testata onko noista mihinkään ja pitävätkö nälkää niinkuin oikea ruoka. Kikkailusta en ylipäätään välitä, joten vannon oikean ruuan nimeen joka tapauksessa!

torstai 2. toukokuuta 2013

Suu supussa?

Vappu tuli, oli ja meni! Liikkumiset jäi tiistailta ja keskiviikolta vappuhulinoiden takia. Sen sijaan tuli herkuteltua... mutta oikeastaan ihan hyvällä omallatunnolla. Silloin tällöin se on sallittua. Vappuaattona italialaisessa ravintolassa pizzaa ja jälkkäriksi Tiramisua (oi, miten ihanaa!), kyytipojaksi muutama lasi kuohuvaa. Vappupäivänä oli suupielet munkin sokerissa ja eihän skumpallekaan voinut sanoa EI. 
Mutta mitenkäs suu sitten pannaan, kun herkutteluputki jää päälle? No, suppuunhan se pitäisi panna, mutta valitettavasti sinne livahti tänään palanen suussasulavanihananmakoisaa Fazerin juustokakkua, kun olin kaverin kanssa kaupungilla shopailemassa. Hupsis. 


No, kävinhän mä sentään aamulla juoksemassa 35 minuuttia ennätysvauhtiin (9,3km/h) ja sain ylimääräisiä sydämentykytyksiä (max. 183!) ikävästä näystä lenkkipolun varrella. Piti päästä äkkiä pakoon, joten vauhti vähän kiihtyi. Hupsis.

Joten mihin lopputulokseen tästä siis pääsin? Kiva päivä kaupungilla, pikakiitolenkki ja sydän äärirajoilla: kakkupala ON ansaittu! 

Loppuviikko kiristelläänkin sitten vyötä, kurinpalautuksen aika (taasko?)! Mut se on nyt MORO!


*AnuElina