Ihanasti lomalla!

Blogi on ollut hiljainen. Syystäkin. Saatiin niin ihanat kesäsäät, että olen viettänyt enemmän aikaa ulkona kuin sisällä koneen ääressä. Olen nauttinut auringosta ja lämmöstä, makaillut rannalla ja puistossa.

Liikunta on jäänyt tällä viikolla aika minimiin. Ensinnäkin nilkat oikuttelevat nyt sen verrn pahasti, että juokseminen ei onnistu. Lisäksi jäin tiistaina kahden kuukauden salitauolle (lomavapaasopimus Elixiassa) eli jumpat ja salitreenit ovat jäissä elokuun alkuun asti. Niinpä tämän viikon saldona on kaksi lyhyehköä kävelylenkkiä. Mutta eipä tuo ainakaan painossa näy. :) Tänä aamuna vaaka nimittäin helli mieltä kilpaa auringon kanssa: 63,0kg eli kokonaispudous vajaassa kahdessa kuukaudessa -4,5kg! Loistava juttu!

Ja päivän paras uutien: Olen nyt niin ihanasti LOMALLA! Kolme viikkoa löysäilyä, rentoutumista ja nautiskelua. Ystäviä, herkuttelua, reissaamista, aurinkoa, merta ja rantahiekkaa!

Loma saa tänään hyvän startin ystäväni järjestämissä kesänavajaisbileissä. Lupasin leipoa sinne jotain herkkuja...Tänään nimittäin saa herkutella! Tiistaiaamuna lennän työkaverini kanssa BARCELONAAN! Ystäväni on siellä sunnuntaihin saakka ja itse jään vielä noin viikoksi ja liityn toiseen lokmaseurueeseen. Ihan huippuloma tulossa ihan takuulla! 

Blogini siis hiljenee nyt, palaan taas linjoille, kun on sen aika. Älkäähän kadotko sillä välin minnekään!

Ihania kesäpäiviä jokaiselle!!

Ps. Kuva on otettu talvella 2012 Sri Lankassa (eli silloin vähän tuhdimmassa kunnossa kuin nyt)!

Kutistuminen

Sehän on perjantai eli punnituspäivä! Ja vapaan viikonlopun alku. :)

Hyvällä fiiliksellä täällä aloitellaan viikonlopun viettoa. Eikä sitä yhtään huononna se, että paino on humpsahtanut viikossa yli kilon! Tänään puntarissa siis lukemat 63,7kg. Hetkellinen jumitus siis ohitettu ja kutistuminen jatkuu. Nyt tosin alan olla tavoitepainossani, joten tahti hidastuu tai jopa pysähtyy. Tästä alkaakin sitten vaikein osuus eli painon pitäminen näissä lukemissa. Painon vaihtelu on kyllä käsittämätöntä ja erittäin epäloogista. Kuluneeseen viikkoon mahtuu rutkasti herkuttelua: jäätelöä, suklaata, keksejä, pullaa... Ja vastapainoksi tavallista vähemmän liikuntaa väsymyksen ja muiden kiireiden takia. Siksi en voi ymmärtää miten paino voi pudota näin paljon viikossa. Mutta en valita. :)

Tämäkin päivä alkoi kuvan mukaisella proteiiniaamiaisella. Suosikkirahkaani (Valion pehmeä maitorahka) sekoittelin tänään pakastemustikoita. Makeutukseksi vähän steviaa. Ihanan helppo ja maistuva aamupala/välipala. Voisin elää rahkalla. Sitä menee päivittäin kaksi purkkia ja menisi enemmänkin, mutta yritän kuitenkin syödä monipuolisesti, joten lisäprotskut otan sitten muista tuotteista.

Nyt pikafreesaus väsyneelle naamalle (nukuin yövuoron jälkeen vain 4h...) ja kaupungille. Shoppailupäivä! Ja jos suinkin virtaa riittää niin illalla suunnistan jumppaan. Pepulle olisi siis kovaa kyytiä luvassa (Bootylicious).

Reipasta viikonloppua sinulle!

Naisten Kymppi 2013

Nyt se on tehty! Osallistuin elämäni ensimmäiseen juoksutapahtumaan! Eilen Helsingissä juostiin 30. Naisten Kymppi, juhlavuosi siis kyseessä. Olimme pienellä työporukalla liikkeellä. Yhteensä osallistujia oli noin 20 000. Osallistujat jaettiin neljään lähtöryhmään: Juoksijat, hölkkääjät, kuntokävelijät ja kävelijät. Minä lähdin yhden kollegn kanssa juoksijaryhmässä, loput meistä hölkkääjissä ja kuntokävelijöissä. 

Juoksu kulki todella hyvin. Pidin huomattavasti tiukempaa tahtia kuin normaalisti juostessani, syketasoni liikkui 160-175 välillä, kun normalisti se on 140-155. Mutta tiukasta tahdista huolimatta ei ollut ollenkaan "veren maku suussa"-fiilistä, vaan meno oli aika kevyttä ja mukavaa. Iso apu oli juoksijaoukon voimassa, oli "pakko" mennä muiden tahdissa. Ja mikä parasta, sain ohittaa ison liudan naisia reitin varrella!

 Juoksuaikani oli 1h 3 min... toisin kuin sykemittarini ja Sports Tracker näyttä (laitoin kellon käymään jo pari minuuttia ennen starttiviivaa). Alkumatkasta oli niin paljon ruuhkaa, että ei päässyt vielä kunnolla vauhtiin, eka kilometri mentiin hitaasti hölkötellen. Sitten sain vauhdista kiinni kun porukka hajosi vähän ja loppumatkasta vauhtini selvästi vielä kiihtyi, koska halusin voittaa itseni ja saada hyvän juoksuajan. Kollegani joka otti heti alkumatkasta pienen etumatkan oli maalissa kaksi minuuttia ennen minua. Loput meidän porukasta tipahteli maaliin puolisen tuntia meidän jälkeen.
Reitti oli monipuolinen, oli maantietä ja hiekkatietä, ylämäkeä ja alamäkeä, metsää ja kaupunkimaisemaa. Sää suosi juuri juoksun aikaan, vasta myöhemmin iltapäivällä alkoi satamaan. Lämpötila oli sopiva ja navakka tuuli virkisti kivasti hikisiä lenkkeilijöitä. Hiki tuli ja kaloreita kului huikea määrä: 759!

Tapahtuma-alueelta ostin SpiBeltin, jossa kulkee puhelin, avaimet, jne. kätevästi mukana lenkillä. Tämä "vyölaukku" ei heilu juostessa, vaan pysyy mukavasti vartaloa vasten. Suosittelen!

Maaliin tultuamme meille jaettiin ihanat ruusut ja lounasta. Pikaisesti popsittiin lounas ja suunnattiin kahden kollegan kanssa kotiini pesulle ja laittautumaan. Päivä nimittäin jatkui vielä yhteisellä ravintolaillalla. Söimme mahat pulleiksi Manalassa... siinä tuli sitten syötyä taatusta ainakin tuplasti se mitä lenkillä kulutettiin. Ja kyllä uni maistui hyvältä reippaan päivän jälkeen!

Ihan huippu päivä! Sovittiin, että tästä tulee meidän työporukalle perinne: Joka vuosi juostaan!

Plus miinus nolla ja saliangsti

Näin aluksi: kahden viikon tulos on yhtäkuin plus miinus nolla! Eli painossa ei ole tapahtunut mitään muutosta parempaan. No, lähti ne parisataa reissugrammaa parissa päivässä, mutta nyt jöpötetään sitten samoissa lukemissa kuin noin kaksi viikkoa sitten. Jumittaa! Kaksi viikkoa aikaa loman alkuun, nyt on otettava taas itseä niskasta kiinni ja saatava niitä tuloksia. Kahdet uudet bikinit odottavat, eihän niitä voi jättää käyttämättä.

Ja sitten asiaa. Aiheena saliangsti, josta uusin FIT-lehtikin kirjoittaa. Kuten kerroinkin blogin alkumetreillä, olen innostunut liikunnasta vasta viime vuosina. Mutta yksi liikuntalaji on tuottanut aina harmaita hiuksia ja pientä ällötystä: kuntosalitreeni. Yksin puurtamista kamalassa laiteviidakossa. Toisiaan pällisteleviä puntinheiluttajia. Ähiseviä hikisiä miehiä. Väärää tekniikkaa, laitteissa istuskelua, tuloksettomuutta. 

Välillä olen yrittänyt innostua lajista, mutta parin treenin jälkeen into lopahtaa. Hyvän lihaskunnon saavuttamiseen tarvitaan kovaa ja säännöllistä työtä, siihen ei riitä että kaksi kertaa kuukaudessa käy puntteja heiluttelemassa. Varsinkin kun ei ole edes mitään kunnollista saliohjelmaa eikä tavoitetta. 

Personal trainer olisi minulle paras ratkaisu tähän ongelmaan, mutta hinta taitaa olla esteenä. Tarvitsisin tsempparin, joka huutaa korvan juuressa ja pakottaa tekemään vielä yhden toiston lisää. Tsempparin, joka pakottaa salille vaikka väsyttää. Viikko sitten kekkereillä juttelin yhden tuttavani kanssa, joka on juuri valmistunut PT:ksi. Hän lupasi vapaa-ajallaan ohjata minua ja tehdä salitreenin kanssani. Tartuin heti tarjoukseen, otan ilolla vastaan kaikki ohjeet ja neuvot, miten saisin salitreenistä enemmän irti ja etenkin miten saisin kipinän treenaamiseen. 

Kuten K sanoi, aerobiset jumpat ovat vain lisämauste treeniin, pääpaino pitäisi olla lihaskuntoharjottelussa. Tottahan se on. Ei nämä löysät kiinteydy zumbassa ketkutellessa! Otankin siis ensi syksyn tavoitteeksi lihasmassan kehittämisen: salitreeniä, kahvakuulaa ja BodyPumpia. Niin, ensi syksyyn se menee siitä syystä, että pidän kesä- ja heinäkuun salitaukoa (kortti hyllylle) ja keskityn juoksemiseen ja ulkoiluun. Syksyn pimeillä sadesäillä on taas hyvää aikaa pakertaa sisätiloissa.

Miten sinulle maistuu salitreeni? Onko sinulla oma treeniohjelma? Oletko joskus käyttänyt PT:n palveluita?

Nyt kipinkapin juoksupolulle! HEIPPA!

Uuteen nousuun

Tai ehkä paremminkin laskuun. Painosta kun puhutaan.

***

Blogihiljaisuuden syynä on ollut liian kiireinen elämä: urheilua, työtä, juhlimista, reissaamista. Tuo yhdistelmä ei ole ollut kaikkein toimivin mitä tulee tähän kilojen karisteluun. Viikonloppu meni juhliessa ja nyt korjaillaan niitä "vaurioita". Lisäksi reissun päällä ei voi ihan niin tarkkaan päättää mitä syö... ja myönnettäköön, herkkusuukin on päässyt taas valloilleen. On mennyt suklaata, keksejä, jäätelöä. Mutta onneksi reissussa tuli myös lenkkeiltyä, joten jonkinlainen balanssi on säilynyt. Paino on ottanut parisataa grammaa takapakkia, nyt tikistetään ensin ne pois ja sitten vähän lisää. Tavoitteeseen on vielä matkaa, ehkä vähän liikaa käytettävissä olevaan aikaan nähden. Tänään ei ole virallinen punnituspäivä, joten ei painosta sen tarkemmin.
Aiemminhan pidin punnituspäivänä maanantaita (koska projekti alkoi maanantaina), mutta nyt siirrän sen perjantaille. Joten toivottavasti ylihuomenna on hyviä uutisia kerrottavana.

Tänään tein iltaruuaksi kevyen salaatin varhaiskaalista, paprikasta ja kurkusta. Lisäksi fetaa ja kurpitsansiemeniä. Ihan perusmättöä. Uusi FIT-lehti lähti kauppareissulta mukaan, siinä on aika hyviä aiheita tällä kertaa, osu ja uppos! Ehkäpä lehden aiheista poikii uusia blogipostausaiheitakin. :)

Nyt otetaan iisisti ja parannellaan juoksusta kipeytyneitä nilkkoja eli lehden kanssa sohvalle, mars!
Ja kuka tuonne vesisateeseen haluaisikaan lähteä... MORO!

Ulkoilua

 Senhän jo kaikki tietää, että olen ihan hurahtanut juoksemiseen. Kävely tuntuu nykyisin useimmiten ihan liian tylsältä ja hitaalta. Ja tehottomaltakin, vaikka eihän se sitä ole. No, eilen tein pitkästä aikaa poikkeuksen ja lähdin (kuukauden tauon jälkeen) pitkälle kävelylle, ulkoiluksi sitä itse enemmän kutsuisin. Rauhallista kävelyä läpi puistojen ja rantojen, kohti Seurasaarta, yhtä suosikki lenkkeilypaikkani. Kamera oli tietenkin mukana ja monta kertaa tulikin pysähdeltyä kuvaamaan keväisen luonnon ihmeitä. Luonnon herääminen on joka vuosi niin ihmeellistä! Nautiskelin maisemista, auringonpaisteesta, rauhasta, pienestä tuulenvireestä, matkan varrelle sattuneista eläimistä (oravakin kiipesi polvelle!). Matkaa taitoin lähes kaksi tuntia ja kilometrejä tuli noin yhdeksän. Kävelyvauhti oli n. 6km/h, mutta pysähtely muutaman sadan metrin välein kameran kanssa vei aikaa. Mutta eihän minulla ollutkaan kiire, olin fiilistelemässä!

Eilinen oli hyvä sporttailupäivä, liikuttua tuli yhteensä kolme tuntia. Ei ollenkaan hassumpi sunnuntai!
Tämän päivän liikunnatkin on jo hoidettu 8 km:n juoksulenkillä. Hiukan tahmeaa oli tänään, reiden yläosa ja nivuset huusivat hoosianna. Venyttelyä siis luvassa myöhemmin...

Sitten "painavaa" asiaa. Käyn puntarilla päivittäin, ei ehkä kannattaisi. Paino on jumittanut taas monta päivää samoissa lukemissa. Siksipä en saanut tällekään viikolle kovin huimaa pudotusta, vain -400g oli viikon saldo. No, alaspäin mennään ja hidas vauhti se kai takaa pysyvämmän painonpudotuksen. Pakko uskoa.

Reippahasti käypi askeleet tälläkin viikolla joten moido!

Eka kymppi

Täydellinen kevätsää sai tämän naisen tänään ihan villiksi. Juoksin elämäni ensimmäisen kympin! Siis 10 kilometriä! 10 000 metriä! Ja vielä 100 metriä kaupan päälle. :) Juoksu kulki tosi hyvin, viimeinen kilometri tosin otti jo vähän reisiin ja nilkkoihin. Harjoittelun puutetta, sanon minä! Keskinopeudeksi tuli 9,2km/h eli aikaa minulla meni kymppiin 1h 5min. Ihan hyvä saavutus ensikertalaiselle. Tästä voi sitten alkaa vaan parantelemaan tulosta. Olo on aivan mahtava, tosi kevyt ja onnellinen! 

Kirjaan kaikki juoksuni (ja muutkin urheilusuoritukset) "sporttikirjaan". Siitä on hyvä seurata miten juoksumatkat ja nopeudet vaihtelevat ja kehittyvät. Aika kivoja lukemia myös nuo kulutetut kalorit, motivoi aika mukavasti. :)

Tuossa kirjan päällä on muistutuksena Naisten Kympin reittikartta... voi olla, että käyn vetäisemässä tuon lenkin vielä ennen h-hetkeä, joka on siis kahden viikon kuluttua 26.5.

Lenkin päätteeksi oli aivan mahdoton nälkä. Ullan Pakarin Ruiskakon päälle laitoin kevyttä tuorejuustoa, saunapalvikinkkua ja reilusti vihanneksia. Vähäkalorista mehukeittoa iso lasilinen "huuhteluaineeksi". Iltapalan syön vielä vähän myöhemmin, proteiinia pitäisi vielä saada tänään, että saan ruokavalioni tältä päivältä balanssiin. 

Huomenna taas luvassa sporttailua: aamupäivällä zumbaan ja iltapäivällä ulkoilua/juoksulenkki. Kauheen reipasta! :)

Sporttailuiloa sinullekin!

*AnuElina